lauantai 13. heinäkuuta 2013

Pääni tarvitsee selkeää

Neljän viikon päästä pakkaan tavarani pahvilaatikoihin ja suuntaan auton nokan kohti pääkaupunkia ja Vuosaaressa sijaitsevaa 13,5 neliön soluhuonetta (jonka karmeutta odotan jännityksellä). Siksi onkin osuva aika tehdä pientä sisustusinspiraatiopostausta! Miulla on jo tarkka kuva siitä, millaista tyyliä haluan, ja siksi tästä postauksesta löytyy enemmän kuvia esineistä yms. kuin esimerkiksi kokonaisuuksista, netistä kun ei löydy oikein täydellisiä huonekuvia.


Ennen haaveilin hippityylisestä, boheemista kodista, jossa räsymatot kulkevat siksakkia, teetä juodaan eriparimukeista lattiatyynyillä istuen ja värejä on muille jakaa. Sitten tajusin, että mieleni on jo ihan tarpeeksi sekainen paikka ja se tarvitsee ympäristökseen jotain yksinkertaista ja selkeää.


Rouhea tiiliseinä, vaalea lattia, vaaterekki, kokovartalopeili ja valkoinen linja. Valkoinen (    <3 nbsp="" p="">

Kaikeksi onneksi omistan jo marimekon ruutukaava-verhon, itseommeltuna kankaasta, ah. Kodin 1:n työtuoli taas on yksi realistisista unelmistani: hintaa löytyy se 130e, mutta yritän vakuutella itselleni, että laatutuoli ostetaan vain kerran. Se on ihana. Linjani on siis valkoista ja selkeää väripilkuilla.



Mustavalkoista, simppeliä, oi.


Olen jo hokannut yhden asian: panosta siihen perkuleen laatuun. Oikeutan kalliit hankinnat ekologisella ajattelulla: yhdellä kalliilla astiastolla pärjää monta vuosikymmentä, sen ovat äiti ja äidin ensimmäiseen asuntoon ostettu Arabian ostiasto todistaneet. Kuvissa olevista astioista omistan kaikki, tosin Aalto-maljakon korkeampana versiona ja Kartio-lasit kirkkaina. Itse en ole hankkinut, kuin Sagaformin spectra-viinilasit, joista punkku maistuu, jos mahdollista, vieläkin paremmalle.


Suomi-desingn on suosikkilistani kärjessä. Se on tarpeeksi selkeää ja ajatonta. Marimekko, Iittalan kastehelmet, Pentti Koivikon taulu ja Aalto-maljakko ovat kaikki pieniä aarteitani.
Koska en ole superrikas, käännyn mielelläni myös Elloksen puoleen. Kuvan pikkuasiat ovat hankitalistalla, mintunvärinen vaaterekki nököttää jo huoneen nurkassa. 


Tässä on se pöytä jonka haluan. Se on Ikeasta ja tarpeeksi halpa. Menee ruoka- ja työpöytänä, mahtuu soluhuoneeseen ja tekee varmaan sekin elämästäni vähän parempaa. Olen toiveikas sen suhteen, että näillä elementeillä voin tehdä ensimmäisestä omasta 'kodistani' elokelpoisen, kauniin ja miellyttävän asua ja olla, kutsua kavereita yöksi juomaan teetä muumimukeista ja kietoutumaan Annon kymmenen euron lakanoihin.

(nää kuvat on, hmmm, weheartit.comista, googlesta, ellos.fi:stä plus H&M:n ja Kodin1:n sivuilta)

-Vilma, aaaa.

Ei kommentteja: