Minä, sinä ja Lenin (mainosvaroitus!)

Ei ole todellakaan mitään uutta höpistävää. On vaan päivä toisensa jälkeen jonka takia olenkin usein päivän nimestä sekaisin.

Seuraavaksi näemme, mitenn satuhahmot viettävät yhdessä iltaa. Tai no, voiko Jeesus-dudea laskea sellaiseksi...

Ajankohtaista:

Äiti osti miulle joulukalenterin. Olin ajatellut supermariota, mutta sain fazerin... Ehkä kestän tämän.

Romanian kieli kuulostaa venäjän ja italian sekoitukselta. Italia oli yllätys.

Luin vihdoin Puhdistuksen. Haluaisin jo lukea Suljetun maan.

En IKINÄ kuori perunoita.

Ja huomenna mennään Villun kanssa romanttisille treffeille, ette ikinä arvaa ketkä kimaltavat ja kalpeet tyypit siel seikkailee...

Lopuksi vielä pari juttuu. Tilatkaa meidän ylläolevaa ImatraSyndrooma-improryhmää keikoille, kaikenlaisiin tilaisuuksiin voidaan kyetä (paitsi hautajaisiin). Kuvan puvut eivät kuulu hintaan. Sosiaalisesta mediasta löydymme 0 -napin takaa. Ja saa tännekin kommentoida jos mieltä painaa joku, vaikka talouskriisi tai minun rumat viikset, vastaamme mielellään kaikkeen palautteeseen!

-Ellu
P.S. Otsikko viittaa historian yo-kokeisiin, joiden tehtäviä meitä kiellettiin kirveen uhalla otsikoimasta. Eihän noin tarinallista ja tunteikasta otsikkoa voi hukkaankaan heittää!
...Hukkaan...Jännä juttu.
P.P.S En osaa päättää, kumpi kuvakoko on parempi?? (vai ei ikinä enää ollenkaan kuvia?)

Pettämisestä

Olen aina ihmetellyt miten ihmiset pystyvät siiheen. Hetken hurmio ei mielestäni riitä syyksi. Keskiviikkona kuitenkin tein sen, kuljin vieraasta, isosta ovesta ilman suurempaa miettimistä ja pohtimista, ihan ex-tempore, olihan viime kerrasta kulunutkin jo yli neljä kuukautta. Jätin takkini henkariin (hengariin?), asetuin mukavasti ja annoin täysin tuntemattoman ihmisen tehdä sen. Kyseisen aktin aikana ei juuri puhuttu, kaikki hoitui siististi parilla lauseella, meno oli sujuvaa vaikka tuttuuden ja turvallisuuden tunne puuttuivatkin, siinä oli sitä kuuluisaa jännitystä. Vaan voi sitä huonoa omaatuntoa joka koputteli välillä olkapäitä, pettäjä.

Homma hoidettiin loppuun, kiitin, maksoin ja jätin yhden päivän juttuni kylmästi taakseni. Peilistä katsoi piristynyt naama, hyvin se meni. Ja sain pitkästä aikaa... otsatukan !

Kaivelin myös vähän puhelimen (kyllä, anteeksi, kamera ei pelitä, väittää ettei pattereissa ole virtaa, vaikka otin ne pakeista) muistia, ja sieltä löytyi kaksi kuvaa Helsingin reissulta/reissuilta, en enää muista ! Ja tietysti aamukaakao-kuva, kermavaahdolla, sillalla.

Ja lopuksi pari kulutettua kappaletta, uusia löytöjä (Anna Puun löydän aina toisinaan uudestaan):

Anna Puun video tuohon kappaleeseen, suosittelen lämpimästi yhdistämään!

-Vilma (anteeksi vielä vakiokampaajalle!)

Arvaa mitä teimme viime perjantaina

Niin.

Kollaasihirviö

Viimeaikaisia juttuja:

Tiedän, että tarkoitukseni oli tehdä taannoisista IRTI-teatterimme 20-vuotis pippaloista teatterilaisten tyylipostaus, mutta näiden kollaasien jälkeen keskittyminen herpaantuu liiaksi. Oikein tyylikkäitä kumminkin oltiin jokaiikka, mutta uskallan veikata, että ensi perjantain pukeutumiset on paljon mielenkiintoisempia. Luvassa on siis "Neljännesvuosisadan synttärit" teemalla mielikuvitus. Sen verran vinkkaan, että miun ja Villun look tulee olemaan astetta miehekkäämpi ja kantamani ukulelen avulla saatamme säestää muutaman elokuvamme biisin... (=

Jaa mitäs muuta. Punnittu ja Säästetty on urakalla, näytelmää pistetty kasaan, on voitettu improkisat, käyty Helsingissä pariinkin otteeseen, Tallinnailtu, syöty hyvää ruokaa ja tehty keikkoja ja saatu niitä lissää. Muse on vienyt miun sydämeni ja ois pitänyt opetella soittamaan 100-vuotiasta mandoliinia (vanhuus on kuitenkin iskenyt siihen liian rankalla kädellä :<). Lisäksi ollaan haaveiltu seuraavasta reissusta Eurooppaan:
















Mut näihin kuviin ja tunnelmiin, lähden viemään pikkuveljeä paskalle (siis sitä joka järsii luita, jonka suu haisee biojätteelle ja joka on maailman rakkain !!)

P.S. RUOKAVINKKINURKKAUS, mitä hittoo

Appelsiiniunelmatorttuu (täytteeseen lisäsin vastapuristetun appelsiinin mehun, toimii!)
JA molemmat palat on minun, jeah.









Nykytaiteen teos Ilmastonmuutos/Hattivattien rituaalitanssi (sushit sisältää tuoretta tonnikalaa, jättikatkarapui, purjoo, kuhan mätii ja kurkkuu).

P.s.

Haluan vielä kertoa miten iloinen olen siitä, että meille tuli oma Punnitse&Säästä! Ostin tänään kahvin kaveriksi tummasuklaalla kuorrutettuja pakastekuivattuja vadelmia ja jugurtti-(vai valkosuklaa?)hunajatoffeita, suosittelen !

-Vilma